Uhosinpa viime syksynä, että Piano paviljonkiin on tänä kesänä päästävä. Viime kesänä sinne en laiskuuttani kerennyt. Ihana anoppi piti huolen, että uhoamiseni tälle vuodelle myös toteutui. Kiitos!
On tuo paikka vaan niin hieno, edelleen! Mikäs siinä oli herkujansa nauttia, kun auringon säteet helmeilivät järven pinnalla. Ihan mahtavaa asua veden äärellä.
Lapset ovat mummin ja papan kanssa harrastusmatkalla tyttären luokittelussa. Aion pyhittää koko illan vain herkuttelulle. Ja itselleni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti