Neiti toivoi omaan laverisänkyynsä päätyä. Haasteellisuutta tehtävään toi se, että huone on melko pieni eikä näinollen sängyn paikkaa pystytty ikkunan edestä vaihtamaan.
Suunnittelimme päätyä yhdessä ja toteutimme sen poikkeuksellisesti kapean sängyn pitkälle sivulle. Neiti toivoi riittävää korkeutta, jotta päätyyn nojatessa myös niskalle ja päälle olisi pehmeää tukea.
Kangas valikoitui kaapista valmiina olevasta hopean harmaasta silkkijäljitelmästä ja päädyn tukilevynä käytimme vanhasta parvisängystä jäänyttä pohjalevyä. Vaahtomuovin ja levyvanun kävin hankkimassa mittojen mukaan paikallisesta Etolasta ja napit teetin nappikaupassa.
Ja kyllä se neiti tykkää. Oma soppi on rakas, vaikka se pienen pieni onkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti