E S I K U V I A

Tänään pääsimme käyttämään syntymäpäivälahjamme tyttäreni kanssa. Vanhempani olivat ostaneet meille liput seuraansa Kansallisbaletin näytökseen. Omalle balleriinallemme (kuvassa) on antoisaa käydä seuraamassa miten ammattilaiset tanssivat ko. esityksen. Hän itse viime talvena oli mukana oman tanssikoulunsa samaisessa produktiossa. Ohjelmistossa Kansallisoopperassa oli Lumikuningatar.

Tarina on mukaansa tempaava, puvut loisteliaita. Kaikki näytökset ovat jo loppuunvarattuja tälle kaudelle. Koska näytös on ollut kovin suosittu, tulee se ohjelmistoon myös ensi jouluna. Ensi vuoden liput tulivat poikkeuksellisesti myyntiin jo tänä vuonna, 18. joulukuuta. Nyt varaamaan, jos lippuja mielit. Jottet vain jää ilman.

Tarina sijoittuu Helsinkiin, 1800-1900-lukujen vaihteeseen. Se kertoo kahden helsinkiläislapsen, Kain ja Kertun, seikkailuista taikavoimien temmellyksessä ja siitä, kuinka paljon urheutta vaaditaan, jotta he selviytyvät eteen tulevista elämän karikoista. 

Koko tarina alkaa siitä, kun Kertun isoäiti on ostanut Lapin matkallaan markkinoilta kauniin vanhan peilin tietämättä että siihen kätkeytyy Lumikuningattaren taikavoima.

K I N U S K I O M P U T

Tytär halusi tehdä kinuskiomenia. Niinpä hän ryhtyi toimeen ja valmisti nämä aivan itse. Kohta herkutellaan.

.............................
Kinuskiomput

4 omenaa
2dl kermaa
1dl hienoa sokeria
1dl fariinisokeria

1. Pese omenat.
2. Keitä kerma ja sokerit kokoon kattilassa n. 10 minuuttia. Sekoita koko ajan
3. Työnnä tikut omeniin ja kasta ne kinuskiin.
4. Anna jäähtyä ja nauti.

E N N U S T U S T A

Huomenna pakkanen laskee ja aurinko paistaa, ihanaa.

Nautimme mahtavasta kelistä ikkunoiden läpi, sillä ulos emme nyt pääse auringosta iloitsemaan. Poikanen on vähän kipeänä ja sitähän ei usein tapahdu. Luulenpa, että on tainnut poika vilustua lumileikeissään. Lepopäivä auttaa, näin ennustan.

Mies tulee huomenna kotiin työreissulta Amsterdamista. Siellä näyttäisi huomenna satavan ja ukkostavan. Toivottavasti pääsevät lähtemään sovittuna aikana, ettei kotiintulo veny seuraavan päivän puolelle.

ps. Nämä mahtavat sääennusteet löytyvät täältä.  Klik, klik.

P A L A P E L I Ä

Töissä on ollut niin kamalasti säätöä että. Monta sesonkia päällekkäin ja deadline liian kireällä.  Toisaalta niinhän se on aina. Oikeaa palapelin rakentelua koko homma.

Olen aivan pyörryksissä tästä kaikesta ja samalla ylpeä itsestäni, sillä olen ollut erittäin toimelias ja tuottelias. Priorisointi on auttanut hanslaamaan asiat aikataulussa kuntoon.

Nyt on edessä enää 12 työntäyteistä työpäivää ja muutto siinä samalla. Sen jälkeen vietän hieman pidemmän loman joulun molemmin puolin. Ihanaa!

Uutta mukavaa vaihtelua tulossa. Ensi vuoden alussa käännän uuden puhtaan sivun esille oman elämäni päiväkirjassani. Sinne rakentelen elämäni palapeliä ja innolla odotan mitä tuleman pitää.

F I I L I S T E L Y Ä

Selailin viime joulukuun kuvia. Pikkuhiljaa lumen tullessa maahan rupeaa  OIKEASTI tuntumaan siltä, että se JOULU on tulossa.

Poika on kysellyt jo viikon verran, että koska kuusi kannetaan kotiin. Kuulemma HETI, kun ne kauppoihin ilmestyvät. Enpä siis ole vielä totuutta kertonut.

Kohtahan tuo kyllä näkee myynnissä olevia kuusia kauppojen seunustoilla, silloin se on viimeistään tahtoon taivuttava.

O N N E L L I N E N

Poika sai syntymäpäivälahjaksi kummitädiltä ihan mahtavan yllätyksen! Liput Robinin ilmiömäiselle keikalle.

Otimmekin kaiken ilon irti perhepäivästä ja lähdimme jo perjantaina lasten kanssa Helsinkiin. Junan sijasta hyppäsimme bussiin ja hyvä niin, sillä pääsimme perille lumipyrystä johtuen vain parikymmentä minuuttia myöhässä. Isi liittyi seuraamme myöhemmin työpäivänsä jälkeen. Kiertelimme ja shoppailimme vähän kaupungilla sekä söimme hyvin Kaarnassa ennen ratikalla hotelliin menoa. Siellä poika pisti polkaksi, kun huomasi, että hotellihuoneessamme oli amme. Sinne siis. Pienet ovat onnellisen poikasen ilot.

Lauantaina söimme runsaan aamiaisen hotellilla ja suuntasimme jo hyvissä ajoin kaupungille kiertelemään sekä hetkeksi Kampin kappeliin hiljentymään. Poikanen jopa muistuttu asiasta. Olivat siellä jo mummin kanssa käyneet, joten pitivät huolen, että mekin sinne pääsemme hetkeksi istumaan hiljaisuuteen ja katselemaan kaunista puurakentamista.

Lounaan jälkeen suuntasimme viimein Hartwall areenalle. Siellähän oli vaikka mitä! Robin elokuvan julkistaminen, Tuuli konsertin lämppärinä sekä breakdance-ryhmä, Dance - ja Talent esiintyjiä Robinin keikan lomassa. Musiikkia, tanssia, akrobatiaa, tuliefectejä ja vaikka mitä viiden tunnin ajaksi!

Siinähän ne päivät (ja rahat) sitten menivätkin. Jokatapauksessa meillä oli ihanat päivät yhdessä. Nyt onnellisina ja kokemuksia rikkaampina jatkamme joulukuuta eteenpäin.

Mukavaa joulun odotusta myös kaikille teille!

H E L P O T T A A

Taas se on koittanut, kuun ensimmäinen päivä.

Kuukauden päivät ei ole ongelmia lasten aamuherätyksissä. Sen verran jänskättää, että mitä ihmettä se äititonttu on taskuihin piilottanut.

Mukavaa tälläinen pieni helpotus edes vajaan kuukauden ajaksi.