Kävimme miehen kanssa
autoilemassa Euroopassa,
sillä sain häneltä 40-vuotislahjaksi tämän matkan.
Kesälomasta viikko
säästettiin siis syyskuulle ja lähdimme kaksin (!) kiertämään lähinnä Itävaltaa ja
Italiaa. Edellisestä pidemmästä
kahdenkeskisestä matkasta olikin jo aikaa, se oli häämatkamme 15 vuotta
sitten.
Lensimme Finnairilla
sopivan lentomatkan päähän Saksaan, Muncheniin.
Sieltä mieheni oli hoitanut
auton vuokrauksen ja valinnut kulkupeliksi BMW 220 Cabriolet'n.
Mikäs siinä oli tukka
hulmuten istua avoauton kyydissä Saksan moottoriteillä sekä Alppien
pikkuteillä,
joilla hiukset pysyivät
vähän paremmin kuosissaan.
Suuntasimme ensimmäisenä
Liechtensteiniin.
Itse pikkuvaltiossa ei ole paljoakaan nähtävää, mutta modernin taiteen
museo oli hieno.
Sekä itse rakennus että osa sen näyttelystäkin. Käymisen arvoinen paikka.
Näyttelyn ja kaupungille
kävelyn jälkeen suuntasimme ensimmäiseen yöpymispaikkaamme,
mikä sijaitsi Itävallan
alpeilla Ebnit nimisessä kylässä.
Paikka on patikoijien
suosima, onhan alppeja retkeilymaastoineen ympärillä yllin kyllin.
Olimme valinneet
yöpymispaikaksemme Alpenrose nimisen hotellin. Se oli modernisti sisustettu,
siisti hotelli,
jonka ehdoton vetonaula oli
iso ikkuna koko huoneen leveydeltä alppien suuntaan.
Eihän siinä malttanut
nukkua yöllä vaan katsella lepakoiden lentoa kirkkaalla tähtitaivaalla.
Aamulla herätessä sitä vain
tuijotti ulos muuttuvaa luonnontaulua. Niin kaunista!
Hotellilta alaspäin
suunnatessa pysähdyimme Rolls Royce museoon.
Siellä on auto poikineen.
Museon omistajakin paikanpäällä entisöimässä vanhoja kulkupelejä.
Missä muualla koet
tälläistä!
Seuraavaksi suuntasimme
Italian suuntaan,
josta mieheni oli varannut Meranosta hotellin yllätyksekseni.
Dorner Hotel &
Residence osoittautui todella helmeksi keskellä kaupunkia.
Hyvin nukutun yön jälkeen,
heti herättyämme kävimme nauttimassa hotellin spa-osastosta
ja saimme olla koko alueella
vain kahden. Luxusta.
Aamupalalle mentäessä
jokaiselle seurueelle oli varattu oma nimikoitu pöytä!
Pieni kiva lisä mitä en
Suomessa ole tavannut.
Aamupalan valikoima oli
niin laaja, että valinnanvaikeus yllätti.
Pienet asiat jäävät mieleen ja niillä
saadaan tyytyväisiä asiakkaista.
Aamupalan ja hotellin
omistajan kättelyn jälkeen suuntasimme Bolzano'n kaupunkiin.
Lounastimme siellä ja
jatkoimme matkaa Veronaan, josta olimme vuokranneet
Airbnb'n kautta asunnon
muutamaksi päiväksi.
Asunto oli sopivan
kävelymatkan päässä vanhasta kaupungista
ja lähellä pientä sivurautatieasemaa,
josta teimme päiväretken Venetsiaan.
|
Verona |
|
Venetsia |
Venetsia on kokemisen
arvoinen paikka.
Meitä siellä viehätti veden läheisyys.
Muuten kaupunki on
nopeasti nähty.
Sisämaan pienet kujat ovat
kaikki kovin
saman oloisia ja samanlaisia kauppoja täynnä.
Mutta jokatapauksessa
olemme yhtä kokemusta taas rikkaampia.
Yhtenä päivänä kiersimme
Garda -järven.
Sen maasto koostuu kapeista teistä, tunneleista ja upeista
näkymistä.
Pieniä kaupunkeja on monia
järven ympärillä.
Muutamissa poikkesimme ja pysähdyimme fiilistelemään.
Parasta kiireettömyydessä
on istua rantakahvilassa ja
katsella muita ihmisiä sekä nauttia auringon
lämmöstä.
Ennen kotiin paluuta
ajoimme Itävalan alppien yli Garmen Partenkirchenin kautta
(jossa tietysti piti
käydä tsekkaamassa mäet) takaisin Saksaan.
Olen tullut alppien ylli
aiemminkin ja ihan yhtä vatsassa nipistelevältä se tuntui nytkin.
Pilven sisällä ajo
mutkittelevilla kapeilla teillä,
ilman turvakaiteita tietenkin, on elämyksen
arvoinen juttu.
Se kouraisee vatsanpohjasta
vaikka sen olisin kokenut jo aiemminkin.
Alaspäin tullessamme saimme
kokea myös ison lammas sekä paimen joukon seuranamme.
Hauska muisto sekin.
Viimeisen yömme yövyimme
Munchen'ssä, jossa kerkesimme vähän kierrellä kaupunkia
ja illastaa peri
saksalaisittain makkaroineen ja hapankaaleineen.
Parasta tässä lomassa oli,
että saimme olla vain kaksin.
Näissä ruuhkavuosissa ja
lapsiperheen arjessa se on aika harvinaista!
Seuraavaa pidempää matkaa
odotellessa.
Toivottavasti siihen ei mene toista viittätoista vuotta.
ps. lisää kuvia löytyy Instagramin puolelta.