PEURAT KUKKA-ASETELMASSA

Jouluinen kaunis, punainen kukka-asetelmamme kuivui lomamme aikana.

En tahtonut luopua siitä kokonaan sillä ruokailutilan pöytä näyttää muuten niin tyhjältä.

Niinpä laitoin sieneen (silkkikukka)orkideoita sekä 

kaksi ennen joulua Tigerista hankittua metsäkaurista.

Talvinen asetelma on melkein valmis.

Kuivien lehtien tilalle käyn hakemassa pihalta vielä havuja.

 

Tämä syntyi helposti kierrättäen ja ihan ilmaiseksi.

P I P A R I S T A

Tänä vuonna piparkakkutalosta tulikin hieman pienempi.

Valmistin vain yhden seinän ikkunoineen sekä oven toiselle seinustalle.

Hyvin se toimii näinkin.

Enemmän keskityin sokerimassan kanssa väkertämiseen.

Kuusesta sekä ovikranssista tuli aika suloisia.

 

Suloisia ovat aiemmin tekemäni eläimetkin, 

niiden kanssa pääsin maalailemaan elintarvikeväreillä.

Se kun on IHAN MUN JUTTU!

Joka tapauksessa tämä ajaa hyvin asiansa.

Ja tuo itselleni ihan joulutunnelman!

H A V U K R A N S S I K U R S S I L T A

Kävimme tyttären kanssa viime viikonloppuna havukranssikurssilla.

Yhteensä meitä kurssilaisia oli 9 henkilöä. 

Oli hienoa huomata miten mahtavan näköisiä kransseja kukin sai aikaan. 

Toisilla tuli tuuheampia ja toisilla vähän kevyempiä versioita. 

Koristelu muutti pelkkien havukranssien ulkonäköä radikaalistikin. 

Jokatapauksessa hienoja olivat kaikki!

Me tyttären kanssa päädyimme valkoiseen ja itse myös hieman kultaan. 

Yllä olevassa kuvassa siis tyttäreni ja alla oma aikaansaannokseni.

Nyt nämä kädenjäljet ovat etupihallamme nähtävillä. 

Toinen ulko-ovessamme ja toinen koristamassa varaston ovea. 

Nyt saa joulu tulla!

J O U L U P I P A R E I T A

Meillä tehdään joulupipareita!

Uudet muotit saivat ideat laukkaamaan.

Sokerimassalle maalatut norjalaistyyliset kirjoneuleet ovat nyt kuuminta hottia.

En osaa päättää kumpi on lempparini. Yllä oleva kettu vai alla oleva karhu.

Hmmm... kumpi on sinun suosikkisi?

H O - H O - H O . . .

Tyttären kanssa emme jaksaisi enää odottaa!

Niinpä teimme tarpeettomana nurkissa pyörineeseen liitutauluun jouluisen kuvan. 

Tämä helpottaa meitä nyt päivien laskussa.

Huomisesta lähtien jäljellä on enää vain 37 päivää!

HO HO HO!

P Ä H K I N Ä N S Ä R K I J Ä

Tämän joulun uusi koriste on pähkinänsärkijä.

Sen hankintavuoden muistamme siitä, 

että tytär aloitti Kansallisoopperan opinnot samana vuonna.

Meidän jouluperinteeseemme on kuulunut muutaman 

vuoden ajan Pähkinänsärkijä fantasiaelokuva.

Siksi olenkin toivonut näitä kaupanhyllylle.

Nyt onnisti, joten tilaisuuteen oli tartuttava heti!

E T U A J A S S A ?

Ensi joulun tervehdyksistä on osa jo valmistunut. 
Ne ovat jo kuorissa odottamassa postitusta! 

 Toistakymmentä korttia on siis jo valmiina ja toiset valmistuvat pikkuhiljaa.
Tänä vuonna mennään kierrätyshenkisesti eteenpäin. 
Hyödynnän kaapeista kaikken joskus aikoinaan sinne haalitun.
Se ei ole tosin mikään yllätys tässä perheessä. 


Mietinpä vain, 
että olenko tosi tehokas, vai vain liian innokas näiden näpertelyjen suhteen?

N O L L A

... yötä jouluun on ...

RAUHALLISTA JOULUA KAIKILLE!

J O U L U P U U R O L L A

Suvun perinteiset joulupuurot on nautittu tätini luona ihanassa maalaismiljöössä. 

Paikalla oli taas sukua neljässä polvessa. 

Viimeistään tästä jos mistä alkaa varsinainen jouluaaton odotus!

JOKO NYT ?

Joko taskuja täytellään? No kyllä, ihan kohta on kaikissa jo jotakin!

Tämä vuonna ajoissa hankkimani Mailegin lisänisset pääsivät vanhojen tonttujen seuraan 

ruokailutilan kaappirivistön eteen roikkumaan. Voi, ne on niin suloisia kaikki!

Kysymys vain kuuluu, että kukakohan oman tonttuni taskut mahtaa täyttää?

PIPARIN TUOKSUA

Tänä aamuna heräsin varhain ja ryhdyin piparkakkujen koristeluun. Piparkakkutalon yhdelle seinustalle tuli sokerimassasta tehdyt tammiovi sekä ovikranssi rusetteineen. 

Talon katto-osan kanssa oli vähän ongelmia. Mitäs käytin liian löysää sokerikuorrutetta...

Täytyy työstää se joku toinen päivä kuntoon ellei lapset ehdi ennen sitä pistämään herkut jo parempiin suihin.

VANHAN LYHDYN UUSI ILME

Haalin itselleni paljon kolhuja saaneet rottinkilyhdyt. Naulanpäät sojottivat ylhäällä, isompi oli selvästi saanut hieman kosteusvaurioita ja pienempi oli sivultaan lommolla.

Jotenkin kauniit ne olivat silti rumasta runnellusta ulkokuorestaan huolimatta. Niinpä päätin tarttua haasteeseen, kaapista löytyneeseen maaliin sekä pensseliin. Onneksi, sillä kirkastus teki ihmeitä.

Päällystin ruskealla nappanahalla vielä kantokahvan ja sipaisin hopeamaalia naulankantaan. Kyllä nyt saa pimeät illat tulla. Tunnelmavaloa meiltä ei ainakaan puutu!

LÄHTI VÄHÄN LAPASESTA

Joulukorttien Joulukuulumisten kannet ovat valmiina.

Kuusikymmentä satiininauhalenkkiä on teipattu kartonkien sisälle jo.

Seuraavaksi pääsenkin sisäsivujen kimppuun!