H A V U K R A N S S I K U R S S I L T A

Kävimme tyttären kanssa viime viikonloppuna havukranssikurssilla.

Yhteensä meitä kurssilaisia oli 9 henkilöä. 

Oli hienoa huomata miten mahtavan näköisiä kransseja kukin sai aikaan. 

Toisilla tuli tuuheampia ja toisilla vähän kevyempiä versioita. 

Koristelu muutti pelkkien havukranssien ulkonäköä radikaalistikin. 

Jokatapauksessa hienoja olivat kaikki!

Me tyttären kanssa päädyimme valkoiseen ja itse myös hieman kultaan. 

Yllä olevassa kuvassa siis tyttäreni ja alla oma aikaansaannokseni.

Nyt nämä kädenjäljet ovat etupihallamme nähtävillä. 

Toinen ulko-ovessamme ja toinen koristamassa varaston ovea. 

Nyt saa joulu tulla!

J O U L U P I P A R E I T A

Meillä tehdään joulupipareita!

Uudet muotit saivat ideat laukkaamaan.

Sokerimassalle maalatut norjalaistyyliset kirjoneuleet ovat nyt kuuminta hottia.

En osaa päättää kumpi on lempparini. Yllä oleva kettu vai alla oleva karhu.

Hmmm... kumpi on sinun suosikkisi?

L A D Y L I K E

Ala-asteella tytär teki itselleen kellon koulun teknisentyöntunnilla.

 Silloin sitä koristi itse maalatut balettitossut.

Nyt kello koki tyttömäisen muutoksen saatuaan maalia pintaansa 

sekä  herkkiä paperisia ruusuja reunoillensa.

Yksi ruusu jokaiselle tunnille!

Taivutimme kukkien varret vain nurjalle ja teippasimme ne kiinni levyyn. 

Näin ne saa uudelleen helposti käyttöön, kun tämän ruusuisen 

kellon aika on ohi ja katseet ovat uusissa tuulissa...

 

H O - H O - H O . . .

Tyttären kanssa emme jaksaisi enää odottaa!

Niinpä teimme tarpeettomana nurkissa pyörineeseen liitutauluun jouluisen kuvan. 

Tämä helpottaa meitä nyt päivien laskussa.

Huomisesta lähtien jäljellä on enää vain 37 päivää!

HO HO HO!

D I Y - H Y L L Y

 

Saimme vihdoinkin aikaiseksi hyllyn eteiseemme.
Suunnitteluasteella se oli monen monta kuukautta.

Ja kuten arvata saattaa, tarvikkeet siihen löytyivät jo nurkistamme.
Kierrätettyä ja kierrätettyä, se on meidän tyylimme.

Hyllylevyt on sahattu tyttären vanhasta isänsä nikkaroiman parvisängyn pohjalevystä.
Etukulmassa oleva vanha köysi on purjeveneneestämme.

Saimme hyllyt kiinnitettyä huomaamattomasti, kun porasimme ne ruuveilla seinien kautta kiinni.
Köyden laitoimme katosta koukulla roikkumaan ja solmimme solmun jokaisen hyllylevyn alle tukea antamaan.
Lopuksi sipaisin vielä maalia sahausreunoihin viimeistelyksi.

Kukkaroakaan ei tarvinnut aukoa tässä kohtaa yhtään.
Se näissä projekteissa on ehkä parasta!

JUUSTOINEN ARTISOKKAPIIRAKKA

Rakastan artisokan sydämiä.

Joten, kun tänään näin artisokka-fetapiirakan ohjeen Kotivinkin nettisivuilla, ei auttanut muu kuin täydentää kaapin varastoja kaupasta ja ryhtyä tuumasta toimeen.

Muutin ohjetta hieman ja tein siitä vieläkin tuhdimman. Purjoa on enemmän, sipulia vähemmän. Kananmunia lisäsin sekä paljon juustoraastetta.

Tämä on niiiiiiiiin hyvää!

...................................................

Juustoinen artisokkapiirakka

Pohja
4 dl vehnäjauhoja
1 tl suolaa
125 g voita
1 kananmuna

Täyte
1 iso sipulia
3dl silputtua purjoa
1 rkl öljyä
250g säilöttyjä artisokan sydämiä
3 kananmunaa
2 dl maitoa
yrttisuolaa
pippuria
175 g juustoraastetta + 200g fetajuustoa 

1. Nypi jauhot, suola ja voi muromaiseksi taikinaksi. 
2. Lisää muna ja sekoita tasaiseksi.
3. Painele taikina vuoan pohjalle ja reunoille, nosta vuoka jääkaappiin täytteen valmistuksen ajaksi.
4. Pilko sipulit pieneksi ja kuullota se purjo kanssa tilkassa öljyä kuumalla paistinpannulla.
5. Kaada sipuliseos piirakkapohjalle tasaiseksi kerrokseksi.
6. Asettele artisokan sydämet sipulien päälle. Avaa "lehtiä" niin, että saat artisokasta matalamman.
7. Sekoita munat, maito ja mausteet keskenään. 
8. Kaada munamaito piirakan päälle. 
9. Ripottele pinnalle juustoraaste sekä murennettu fetajuusto.
10. Paista 200 asteessa n. 30 minuuttia, kunnes täyte on hyytynyt ja pinta saanut väriä.

K I E K K O I L U A

Heipä hei, täällä ollaan. Meillä on vähän kiirusta pitänyt.

Poika täytti ensimmäisiä pyöreitä viime viikolla.

Ajatella, että iässä on hänelläkin jo kaksi numeroa!

Päivänsankari aloitti uuden harrastuksenkin pari viikkoa sitten. JÄÄKIEKON!

Niinpä syntymäpäivilläkin oli tarjolla kiekkokakkua. Pelicans'ien väreissä tietysti.

Suolaisena tarjottavana meillä oli HODARIBAARI, se jos mikä oli menestys!

Ainut varjopuoli juhlapäivänä oli päivänsankarin sairastuminen, 

mutta emme antaneet sen jarrutella kummemmin menoa.

Sillä muutaman sukulaisen vierailu piristi toipilasta kummasti!